Taiteesta, luovuudesta ja matematiikasta: kaksi kulttuuria
Kantaaottavasta taiteesta
[2022-06-23] Kun katson valtavirran ja varsinkin julkisten tilojen taidetta, minulle tulee vaikutelma että punavihreät humanistit olisivat omineet koko taidekäsitteen itselleen. Kaikki tuo taide on aina ihanan pehmeää, pörröistä ja pienen ihmisen puolella. Mikäpä siinä — mutta eikö se ole aika kapea siivu siitä, mitä kaikkea voisi olla?
Olen aina pitänyt humanistista maailmankuvaa eräänlaisena kollektiivisena omaan napaan tuijottamisena, joka sivuuttaa kaikki ihmiskunnan ulkopuoliset kauniit ja kiinnostavat asiat. Oma koulutustaustani on luonnontieteissä, ja minulle koko maailmankaikkeus on tavallaan elävä järjestelmä, josta löytyy kauneutta kaikilta tasoilta. Kun teen matemaattista taidetta, koen olevani eräänlainen luontokuvaaja.
Toisaalta matematiikkakin on oikeastaan humanistinen tiede. Se ei ole luonnontiede vaan ihmisen luomaa kulttuuria. Monien käsitys matematiikasta pohjautuu kuitenkin peruskoulun tunkkaisiin laskentotunteihin, joissa on usein matematiikasta jäljellä vain nimi. Olemme laskeneet sivukaupalla hengettömiä laskuja valmiiden kaavojen mukaan pysähtymättä miettimään, millaisen luovan työn tulosta ne kaavat alun perin ovat.
Ei yliopistojen matematiikan laitoksilla lasketa vanhoja laskuja aina uudestaan, vaan kehitellään uusia. Se on luovaa työtä. Valitettavasti kuitenkin näyttää, että luovat nuoret hakeutuvat mieluummin pehmeän humanistisille käsityötaidealoille kuin matematiikan ja luonnontieteiden laitoksille. Matematiikan imago on rikki, jos se ymmärretään vain teollisuuden ja talouselämän rengiksi.
Matematiikan sovelluksilla on entistä suurempia vaikutuksia ihmisiin, yhteiskuntaan ja koko maailmaan esimerkiksi tietotekniikan kautta. Siksi olisi tärkeää, että eri tavoilla luovat ihmiset pyrkisivät osallistumaan matemaattisten alojen kehitykseen.
Kahden kulttuurin ongelma ilmenee nykyään erityisesti tietotekniikkajättien ja muun yhteiskunnan yhteentörmäyksinä. "Algoritmista" on tullut uusi ihmiskunnan vihollinen. Todellisuudessahan algoritmi tarkoittaa vain laskusääntöä tai -kaavaa yleisesti. Peruskoulussakin opetettiin algoritmeja — allekkain lasku on hyvä esimerkki. Ikävä kyllä harva opettaja tuli kertoneeksi, että nekin algoritmit ovat jonkun ihmisen keksimiä, ja ehkä juuri sinä voit kehittää uusia. Sen sijaan että demonisoisimme matematiikkaa ulkopuolisena voimana, voisimmekin ottaa sen itse haltuun, tai ainakin pyrkiä vuoropuheluun sen kanssa.
[2022-06-23] Pyrin osoittamaan taiteellani, että matematiikka on luovaa ja ihmeellistä siinä missä mikä tahansa muukin kulttuurin alue. Mielipiteisiin vaikuttaminen ei kuitenkaan ole taiteeni keskeinen tavoite. Haluan teosteni olevan kauniita tai muuten kiinnostavia riippumatta siitä, tietääkö katsoja mitään niiden taustoista. Ehkä parasta onkin, jos joku ihastuu johonkin teokseeni tällä tavoin puhtaasti, ja voin jälkeenpäin selittää sen olleen "vain" matematiikkaa ja ohjelmointia.
Muuten en koe tarvetta ottaa jatkuvasti kantaa yhteiskunnallisiin tai muuten ajankohtaisiin asioihin. Olen tässä samoilla linjoilla Anna Tuorin kanssa, joka on kirjoittanut aiheesta niin ansiokkaasti esim. tässä esseessään Aleksis Salusjärven kanssa ettei minulla ole siihen juuri lisättävää, yhtä pientä kirjoitusta lukuunottamatta.
"Jos taiteesta tulee vain väline ilmaista asiaa, jonka voisi yhtä hyvin kirjoittaa banderolliin, taide banalisoituu, arkistuu ja latistuu" Anna Tuori Ylen kulttuurivieraana 2022-08-30
Kalle Puolakka: Taiteella ei ole tehtävää HS 2020-09-15